Säännöllisyyttä treeniin ilman stressiä

IMG_3067.jpg
IMG_3169.jpg

Sain hyvän aiheen yhdeltä blogini lukijalta. Hän laittoi seuraavanlaisen viestin:

”Moi Nanna!

Itsellä käy aina niinkuin kirjoitit: välillä käyn viikossa 3 kertaa salilla, välillä tulee pitempiä taukoja. Huomaan aina keksiväni itselleni jotain puuhaa ( yllättävän usein ihan hyödyllisiäkin hommia mm. Opiskelua..) kun pitäisi salille mennä. Motivaattorinani ei kuitenkaan enää ole ulkonäkö, vaan se että urheilla pitää jotta pysyisin kunnossa.

Olen sellainen ihminen että stressaan tosi helposti. Minulle on siitä salille käymisestä tullut aikasemmin kauheaa painetta koska siellä piti pakonomaisesti käydä. Nyt yritän pitää sellaista verenmaku suussa treenaamista loitolla.. minulle kuitenkin helposti tulee sitä painetta jos suunnittelen tietyt päivät koska menen salille, ja sitten käy niin että en mene ollenkaan ja kauhea mielipaha sen jälkeen.. olisiko sulla mitään vinkkejä miten saisin säännöllisyyttä liikuntaan mutta ei sillä tavalla että siitä tule stressiä?”

Uskon, että saman asian kanssa painii todella moni meistä omien kiireiden, syksyn, pimeyden ja muiden henkilökohtaisten syiden vuoksi. Haluan antaa omat neuvoni miten siitä liikunnasta tulisi ennemmin hyvä mielenkiintoinen tapa kuin stressaava pakkopulla.

Lähdetään purkamaan asiaa siltä kantilta, että mieti jotain päivittäistä tekoa. Se voi olla ruoan laittaminen, tv-sarjan katsominen, lapsien kuskaaminen harrastuksiin tai vaikka lounastunnin käyttäminen hyvään lounasruokaan kilsan päässä. Onko jokin sellainen, minkä voisit muuttaa liikuntasuoritukseksi? Onko jokin asia sellainen, mitä voisit jättää päivästä pois? Löytyykö päivästä mitään 30-60 minuutin aikaa, jonka pystyisit käyttämään liikuntaan? Esimerkiksi mene iltaisin tunnin aiemmin nukkumaan ja herää tuntia aikasemmin treenaamaan. Näin iltatunti (jolloin harvoin ehkä tekee mitään kovin järkevää) vaihtuu hyvään kehoa ja mieltä virkitsevään aamutreeniin. Voiko lounasta vähän pidentää ja käyttää se aika lounastreeniin keskellä työpäivää (lisää älyttömästi työtehoja!)? Voiko lasten harrastusten aikana urheilla itsekin? Miettikää teidän peruspäiväänne ja karsikaa kaikki turha pois.

Jotta asioista syntyy tapoja, tarvitsee se vähintään muutaman kuukauden päivittäistä toistoa. Niimpä kannattaa aloittaa treenin lisääminen päivittäiseksi tavaksi pikkuhiljaa. Jos vaihdat työmatkat tai osan siitä liikkumiseen, on se jo riittävä lisä ensimmäiseksi kuukaudeksi. Voit tietysti ottaa tähän lisäksi vaikka yhden lihaskuntotunnin viikossa, mutta älä haukkaa liian suurta palaa purtavaksi. Jos et ole liikkunut viimeiseen kuukauteen ollenkaan, on seuraavaksi kuukaudeksi hyvä tavoite vähän lisätä hyötyliikuntaa ja ottaa viikkoon yksi treeni. Mieti lähtökohtasi ja lähe tekemään pitkän ajan suunnitelma. Mitä rauhallisemmin aloittaa, sitä varmemmin liikunta on päivittäisenä tapana vuoden päästä. Alkuinnostus on aina hyvä, mutta siinä täytyy olla kärsivällinen, ettei lähde pilaamaan pitkäjänteistä työtä sillä. Mitä rauhallisemmin pystyt aloittamaan, sitä varmemmin onnistut ja saat pysyviä tuloksia.

Tässä vielä lyhykäisyydessään ohjeet:

  1. Mieti mikä aika päivästä kuuluu liikkumiselle ja mitä pitää karsia pois
  2. Mieti mikä on lähtötilanne ja mikä olisi seuraavan kuukauden tai kahden kuukauden yhden askeleen mittainen tavoite
  3. Kannattaako ottaa ammattilaisen apua, jotta pääsee alkuun?

Liikunnan iloa kaikille! -Nanna